Vanhimmat valokeilassa: Ari ja Jari

Seurakuntaamme johtaa 16–henkinen vanhimmisto, jonka työskentelyyn pastorit osallistuvat. Vuoden 2016 ensimmäisessä Keskipiste-lehdessä alkoi uusi juttusarja, jossa esitellään seurakuntamme vanhimmat. Hieman laajemman haastattelun löydät aina lehden ilmestyttyä täältä.

1. Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet?

Ari

Olen Ari Kuisma, 39. Alun perin olen kotoisin Anjalankoskelta, josta kuljin Lapin kautta Keuruulle ja sieltä opiskelemaan Jyväskylään vuonna 1998. Työskentelen JAMKilla automaatiotekniikan lehtorina, koulutukseltani olen diplomi-insinööri. Perheeseeni kuuluu vaimo. Vapaa-ajallani harrastan kaikenlaisia ulkoilmalajeja, kuten laskettelua, kiipeilyä ja melontaa.

 

 

 

Jari

Olen Jari Nojonen, 53, paljasjalkainen jyväskyläläinen. Koulutukseltani olen yleislääketieteen erikoislääkäri, työskentelen Muuramessa ylilääkärinä ja liikelaitosjohtajana. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta. Vapaa-aika kuluu pääosin mökillä puuhastellessa.

 

 

 

2. Kerro jokin asia, jota monet ihmiset eivät tiedä sinusta.

Ari: Osaan ajaa yksipyöräisellä ja jonglöörata yhtä aikaa.

Jari: Harrastan kalastusta kolmen polven kesken isäni ja poikani kanssa. Talvellakin meillä on verkot jään alla.

3. Milloin olet tullut uskoon ja kauanko olet kuulunut Jyväskylän helluntaiseurakuntaan?

Ari: Vartuin uskovaisessa kodissa ja olen ollut uskossa käytännössä aina. Muistan kyllä tehneeni selkeän ratkaisun 7-vuotiaana lastenleirillä. Liityin Jyväskylän helluntaiseurakuntaan muutettuani tänne keväällä 1998.

Jari: Minäkin kasvoin uskovaisessa perheessä. Tulin uskoon kesäleirillä 11-vuotiaana ja tähän seurakuntaan olen kuulunut 42 vuotta.

4. Miten palvelet seurakunnassa?

Ari: Aloitin aikanaan Royal Rangers-toiminnasta. Nuorisotyössä olin mukana pitkään, olin mukana nuorisotiimissä kun Tukikohta-illat aloitettiin. Nyt toimin lähetystoimikunnan puheenjohtajana ja olen mukana RistiAalto-tiimissä. Aikanaan olin mukana perustamassa myös RistiAalto-toimintaa. Silloin tällöin palvelen myös striimaustiimissä. Vanhimmistossa toimin varapuheenjohtajana.

Jari: Nuorena olin mukana musiikkitoiminnassa ja nykyäänkin soitan soittokunnassa. Toimin pitkään Keskipisteen toimitussihteerinä. Vanhimmistossa olen ollut nyt kuusi vuotta ja hallituksessa viimeiset viisi vuotta. Vastuualueenani ovat tila-asiat ja olin tilatoimikunnan puheenjohtaja. Tilatoimikunta perustettiin aikanaan, kun ilmeni tarve kartoittaa seurakunnan tilatarpeita. Hallituksen puheenjohtajana olen myös tiiviisti mukana UKK-hankkeessa.

5. Mikä sai sinut lähtemään mukaan vanhimmistoon?

Ari: Olen ollut vanhimmistossa mukana vuodesta 2006. Aloittaessani taisin olla silloisen vanhimmiston nuorin jäsen. Jo teini-ikäisenä minulla oli jonkinlainen selittämätön ajatus, että paikkani saattaa joskus olla vanhimmistossa. Kun minua kysyttiin, lähdin mukaan, koska halusin omalta osaltani olla viemässä seurakuntaa eteenpäin.

Jari: Olen ollut vanhimmistossa kuusi vuotta mukana. Vuonna 2007 koin henkilökohtaisen raamattuherätyksen ja siinä vaiheessa aloin myös pohtia, että voisinko palvella seurakunnassa jollain muullakin tavalla kuin mitä olin aiemmin tehnyt. Silloin lapset olivat jo isompia ja tuntui siltä, että oli aikaa ja mahdollisuus ottaa lisää vastuuta.

6. Onko sinulla joku hengellinen armoitus, jota olet toteuttanut vanhimpana?

Jari: En osaa sanoa, että minulla olisi joku tietty armoitus. Sitä suuremmalla syyllä koenkin, että haluan rukoillen valmistautua vanhimmistossa työskentelyyn.

Ari: Minullakaan ei ole mitään selkeää armoitusta, olen enemmänkin kymmenottelija-tyyppiä: valmis tekemään monenlaisia juttuja. Jos palvelutehtäviä tarkastelee, niin monet niistä ovat kuitenkin liittyneet johtajuuteen ja paimenuuteen.

7. Mikä on vanhimmiston rooli seurakunnassa?

Jari: Johtaa seurakuntaa palvellen. Johtamisessa tärkeintä on oma esimerkki sekä kyky nähdä asioita suuressa mittakaavassa.

Ari: Meidän tehtävämme on viedä seurakuntaa oikeaan suuntaan ja pitää huolta, että toiminta on terveellä pohjalla.

8. Mikä on rukouksesi seurakuntamme puolesta?

Jari: Ensisijaisesti rukoilen Jumalan läsnäoloa sekä koko seurakunnan että omaan ja läheisteni elämään. Tottakai unelmoin myös uudesta kirkkorakennuksesta.

Ari: Minua sykähdyttää joka kerta, kun kuulen jonkun kutsuvan meidän seurakuntaamme kodikseen. Silloin on jotain tehty oikein. Jatkuva rukoukseni on, että saisimme jatkaa kulkua oikeaan suuntaan.

 

Haastattelijana Suvi Leinonen, valokuvaajana Janne Ylitalo

Lue aikaisemmat jutut

Share on FacebookTweet about this on Twitter